Hoitovapaan opit työelämäkäytössä – fail!

Yritin viime viikolla soveltaa hoitovapaalla oppimiani asioita työelämässä. Menestystä satoi kuin Suomen jalkapallomaajoukkueelle.

Aamukahvilla Turo käytti toistuvasti vessasanoja. Ensiksi katsoin häntä tuimasti ja totesin napakasti: “Turo!”. Koska se ei auttanut, keskeytin hänen tarinansa: “Huomaatko Turo miten toiset ovat kiinnittäneet huomionsa sinuun ja oikein imevät noita rumia sanoja omiin sanavarastoihinsa. Sovitaanko, että käytetään noiden sanojen sijaan nätimpiä kuten kakka, peppu ja pimppa?”

Keskustelu katkesi ja ainakin ilmeestä päätellen Turo jäi ajattelemaan tilannetta. Tämähän toimii!

Kiinnitin myös huomioni siihen, että Jere ei ollut maistanut Nikon tuomia leivonnaisia. Muistutin Jereä, että on kohteliasta maistaa kaikkea ja vain sillä tavoin oppii uusia makuja.

Kahvin jälkeen myyntipäällikkömme Vesa soitti asiakkaalle ja oli puhelun jälkeen aivan hiilenä. Menin korostetun rauhallisesti hänen luokseen ja totesin: “Sinusta tuntuu nyt tosi pahalta. Se ei haittaa. Meistä kaikista tuntuu joskus pahalta. Se tunne menee kyllä ohi. En ota sinua nyt syliin, mutta olen tuossa työpisteelläni ihan lähellä. Jutellaan, kun rauhoitut!”

Vesan tunnetila muuttui hetkessä. Olin tyytyväinen itseeni – tämähän todellakin toimii! Ei tarvinnutkaan todeta, että tänään on sitten nukuttava päiväunet, kun käytös kielii väsymyksestä.

Lounaalle lähtiessä kysyin tiimikavereilta, että ovathan kaikki käyneet pissalla. Ovathan kaikki varmasti käyneet pissalla. Fail!

Lounaalla huomasin, että Kirsi keskittyi enemmän juttelemaan muiden kanssa kuin syömään. Ruokaakin hän oli ottanut tosi vähän. Kehuin Kirsiä joka kerta, kun hän laittoi ruokaa suuhunsa. Ja yritin olla kiinnittämättä huomiotani siihen, että hän räpläsi välillä puhelintaankin kesken ruokailun. Kehuin jälleen, kun hän laittoi puhelimensa pois. Loppujen lopuksi kuitenkin totesin, että “olet Kirsi jo iso tyttö! Kyllä sinä tiedät miten syödään!” Epic fail!

Kävin lohduttamassa vessassa itkenyttä Kirsiä: “Meille tuli nyt iso näkemysero. Pääsemme kyllä tästä yli. Olet jo iso tyttö. Välillä pienetkin asiat tuntuvat hankalilta. Varsinkin, jos on väsynyt. Sovitaanko siihen liittyen, että illalla aletaan aikaisemmin nukkumaan kuin eilen?” Fail.

Vesa soitti helpdeskiin, koska hänen tietokoneellaan oli maanantai. Seurasi vessasanoja ja kiukkua. Yritin ohjata huomiota hienovaraisesti muualle: “Tulepa Vesa tänne, luetaan yhdessä hetki Amppareita!” Fail!

Iltapäivällä Turon looshista kuului jälleen äänekäs “voi paska”. Minulta katkesi pinna ja marssin äänekkäästi tömistellen Turon luokse: “Etkö Turo ymmärrä, että olet muita vanhempi ja muut ottavat sinusta mallia! Ei noin saa puhua. Menepäs nyt johonkin sinulle tärkeään paikkaan hetkeksi miettimään puheitasi!” Tuuletin salaa mielessäni, vältinpä sanan jäähy.

Muuten iltapäivä meni ihan hyvin. Tarjalta ja Heikiltä tosin jouduin takavarikoimaan läppärit loppupäivän ajaksi jatkuvan näppäimistön paukuttamisen takia. Heikki protestoi: “Mä tarvin sitä!” En myöntynyt. Turvallinen pettymys, ajattelin.

Heimo keskeytti Ullan työt toistuvasti kyselemällä lainaan kännykän laturia, rei’itintä ja kameraa. Heimolla on vastaavat työkalut, mutta hän on hukannut ne. Heimon kanssa sovimme, että hän yrittää mieluummin etsiä omat työkalunsa kuin häiritä Ullaa. Motivoinnin vuoksi piirsin fläppitaulullle ruudukon. Heimo saa rastin niinä päivinä, kun hän ei ruinaa Ullan työkaluja lainaan. Kolmella rastilla lounaaksi pizzaa.

Iltapäivän kahvitunnilla koin suurimman onnistumisen tunteen. Muistin kertoa ennen kahvitauon loppumista pariin kertaan, että ihan pieni hetki vielä kahvitellaan ja sitten lähdetään takaisin töihin. Tauon loputtua kaikki lähtivät suorastaan helpottuneen näköisinä takaisin työpisteilleen. Karolle tosin jouduin huomauttamaan, että välipala pitää syödä ruokapöydän, ei tietokoneen, ääressä.

Tapani oli iltapäivän päätteeksi lähdössä kotiin. Ilman lakkia – huomasin. Tuntui, että koko päivän olin joutunut ojentamaan työkavereita. Siksi kai ajauduin uhkailemaan ja pelottelemaan kollegaa: “Etkö sinä Tapani ymmärrä, että pakkasella pään kautta haihtuu suurin osa ihmisen lämmöstä? Tulee hyvin helposti kylmä! Sinä olet jo sen verran vanha, että sinun pitäisi ymmärtää laittaa lakki päähän. Parin vuoden päästä menet sinne eläkkeelle, eikä siellä enää kukaan ole muistuttamassa lakin käytöstä!”