Liminganlahden luontokeskus Oulun kyljessä on niin upea (lapsiperheen) käyntikohde, että sitä on lähes mahdotonta suitsuttaa liikaa! Olemme käyneet keskuksessa kymmenkunta kertaa ja joka kerta niin lapset kuin aikuisetkin ovat viihtyneet erittäin hyvin. Niin myös pääsiäisenä, kun kävimme alueella ensimmäistä kertaa tälle vuodelle. Tällä kertaa mukana oli myös meillä kyläillyt keskimmäisen kummitäti.
Liminganlahdella kun ollaan, niin lienee odotettua, että luontokeskus on keskittynyt lintuihin.
Lintutornille pääsee rattailla
Meren rannassa on tukeva ja iso lintutorni. Sinne kuljetaan varsin kivaa polkua pitkin, jota voi rullailla lastenrattaillakin. Matkaa on puolisen kilometriä. Tosissaan bongaavat ovat joskus katsoneet hieman alta naavoittuneiden kulmakarvojensa, kun lapset ovat tömistelleet tornin portaissa. Kaukoputket kuulemma tärisevät “noin vähästä”. Ihan ymmärrettävää kritiikkiä.
Mutta ei sinne rantaan ole mikään pakko edes mennä. Luontokeskuksen pihalla on katettu nuotiopaikka ja pieni leikkikenttä, jonka vermeet ovat sympaattisia home made -henkisiä puisia härveleitä.
Monipuolinen näyttely tarjoaa jokaiselle ihmeteltävää
Varsinainen mahtavuus on kuitenkin sisällä rakennuksessa, joka itsessäänkin on arkkitehtuurisesti kiehtova.
Keskuksen näyttelyyn on kerätty ja havainnollistettu linnuista niin paljon, niin monipuolisesti ja niin moniulotteisesti tietoa, että jokaiselle on taatusti jotain. Lasten kanssa voi tutkia erilaisia linnunpesiä ja vertailla eri lintujen munia. Pöllöjen äänien kuunteleminen kuulokkeilla tuntuu olevan kerta toisensa jälkeen kiinnostavaa. Pääsiäisreissulla viisivuotias halusi myös tietää lisää pöllöjen oksennuspalloista. Itse huomasin lukevani muunmuassa siitä, että muuttohaukka tappaa saaliinsa törmäämällä siihen kolmensadan kilometrin tuntivauhdilla.
Seinien sisään kätkeytyy paljon muutakin kuin lintufaktaa. On lintuaiheisia pelejä. Linnuista kertovia satuja voi kuunnella “linnunpesässä” säkkituolissa röhnöttäen. Keskelle näyttelyä rakennetussa merimajassa voi aistia merenrannan tunnelman eri vuodenaikoina…
Skaalaa siis löytyy. Ja toteutus on yhdellä sanalla sanoen hieno! Voittaa mielestäni paljon julkisuutta saaneen luontokeskus Haltian tyrmäyksellä. Eikä maksa mitään. Tai siis maksaa ihan hitokseen, kun rakennetaan ja ylläpidetään verovaroin, mutta ovella ei tarvitse repiä Leviksiä.
On siellä kahvilakin. Se tarjoaa myös lounasta. Tärkeää on myös se, että vauvan määräaikaishuollon tekemiseen on siisti ja tilava huone.
Ps. Jos ja kun Oulun eteläisellä lähialueella lasten kanssa liikkuu, niin myös Leo’s Leikkimaan kohdalla Kempeleessä kannattaa höllätä kaasujalkaa. Blogiesittely Leosta.