Pyöräilet. Tunnet suurimman osan kirjaimista ja kirjoitat oman nimesi lisäksi sisarustesi nimet oikein. Hallitset numerot pariinkymmeneen. Rakennat satapalaisen palapelin tai City-sarjan Lego-paketin yhdeltä istumalta. Piirrät ja leikkaat taitavasti. Osaat lauluja oikeilla sanoilla luultavasti enemmän kuin isäsi.
Taitosi saavat minut tuntemaan ylpeyttä joka päivä. Samoin puheliaisuutesi. Vaikka R,S ja D eivät vielä olekaan saapuneet Puolasta puheeseesi, kanssasi pystyy keskustelemaan päivän tapahtumista ja osaat kertoa pitkiä tarinoita. Käytät kieltä luovasti ja monipuolisesti. Esimerkki tältä päivältä. Veljesi syö karkkeja, jotka alunperin jaettiin teille tasan, mutta joista söit jo osuutesi. Toteat veljellesi: “Anna minulle yksi tai useampi, saat itse päättää!”
Leikeissä värität tarinoitasi mielikuvituksella, jollaista en ole tiennyt olevan olemassakaan. Nykyään et onneksi juurikaan sävytä totuutta, kuten vielä muutama kuukausi sitten.
Vuodessa olet saanut paljon lisää rohkeutta. Kerhoon jäämiset ja vieraille puhumiset jännittävät silti edelleen paljon. Kun kotiin tulee harvinaisempia vieraita, hakeudut mielelläsi aluksi piiloon.
Olet hurjan empaattinen. Varaat hyvää sisaruksillesi, jotka eivät ole paikalla. Mietit ääneen, että jollekin voi tulla paha mieli jostakin asiasta. Kun pelaat vahingossa veljesi hahmolla Ekapeliä, pyydät hetken kuluttua omatoimisesti anteeksi. Muutenkin osaat haistaa tunnelman eri tilanteista ja toimia sen mukaan.
Tahtosi on edelleen vahva kuin suomalainen graniitti. Siitä neljäs elinvuotesi ei ole särmiä hionut. Onneksi olet oppinut käsittelemään pettymyksiä paremmin, sillä kaikki haluamasi ei todellakaan aina tapahdu. Silti painat viikoittain kulmasi kurttuun ja marssit päättäväisesti omaan huoneeseesi, kun haluamasi ei saa tuulta purjeisiinsa.
Et silti mökötä pitkään ja yleisfiiliksesi on ylenpalttisen iloinen. Voi, kuinka toivon, että pystyisit säilyttämään tuon iloisuuden!
Tällä hetkellä tykkäät roolileikeistä, niitä leikit kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Lempivärisi on “kaikki muu paitsi ruskea”. Sylittely, lukeminen (erityisesti saman kirjan toistaminen uudelleen ja uudelleen) ja hiihtäminen ovat myös mieleesi.
Olet kaikkiruokainen. Kookos taitaa olla ainoa, jonka nypit pois ruuastasi. Harjoittelet sympaattisesti aika ajoin veitsen ja haarukan käyttämistä.
Yösi alkavat puoli kahdeksan maissa, kun laulan kyljessäsi joka ilta saman laulun – Tytön tylleröisen. Nukahdat nopeasti. Yösi ovat usein ehjiä, mutta yhtä usein huhuilet aikuista vessa-assariksi tai peittelemään. Aamulla heräät seitsemän nurkilla. Olet aina herätessäsi iloinen!
Akkujen lataamisesta puheenollen: unet päivisin jäivät pois kesällä. Samaan aikaan kuin veljeltäsi.
Olet toimelias ja itsenäinen, aina halutessasi. Useimmiten haluat sitä. Silloin tällöin painat herättyäsi huoneesi oven kiinni ennen kuin tulet sanomaan huomenta. Vaihdat päällesi päivävaatteet, myös ne paidat, joita et missään nimessä edellispäivänä saanut itse päällesi. Puettuasi ryntäät olkkariin silmät Afrikan tähtinä ja huudat “yllätys, olen jo päivävaatteissa!”
Nelivuotias, kuin neliapila – täydellinen ja rutosti onnellisuutta tuova!
ps. Vuosi sitten sama lapsi näyttäytyi näin.
