Kaupallinen yhteistyö OP Kausiauto/Pivo Wallet Oy
Perheemme karttaa toisen auton ostamista, vaikka ajoittain tarvitsisimme sellaisen. Syitä välttelylle on kolme.
Ensinnäkin käyttötarve on vain kurjimpien talvikelien aikaan. Oikeastaan voikin sanoa, että tarvitsisimme vuodessa 1,2 autoa. Toisaalta tiedämme myös auton ylläpidon kulut tuskallisen hyvin. Myöskään autoon liittyvät metatyöt eivät kiinnosta.
Näitä taustoja vasten OP Kausiauto kuulostaa täydelliseltä ratkaisulta: uusi auto käyttöön kiinteällä hinnalla juuri niin pitkäksi aikaa kuin on tarvetta. Totuuden nimissä pitää toki lisätä, että minimiaika on kuukausi, menovedet eivät kuulu hintaan ja kiinteä hinta on voimassa 2000 kuukausittaiseen kilometriin saakka.
Pääsimme kokeilemaan Kausiautoa kuukauden verran.
Palvelu on hiottu viimeisen päälle toimivaksi: valitaan auto, täytetään lyhyt lomake, vannotaan että ajokortti on ollut voimassa vuoden ja maksetaan. Sen jälkeen paikallisesta autovuokraamosta soitetaan ja kysytään, että mihin aikaan auto voitaisiin seuraavana päivänä toimittaa. Kaikkeen tähän meni kymmenisen minuuttia.
Seuraavana päivänä auto tosiaan tuotiin kotiin saakka. Luovutuksessa meni alle kymmenen minuuttia. Tässä vaiheessa eteen tuli ainoa kohta, jota voin kritisoida: auton meille tuonut vuokraamon heppu ei tiennyt, kuuluvatko auton pesut sopimukseen ja saako autolla ajaa muut kuin vuokraaja. Tavallisesti vuokra-autolla ei saa.
Vastaukset löytyivät kuitenkin nopeasti Kausiauton chatista. Pesut eivät sisälly hintaan. Kuka vain saa ajaa, mutta vastuu on vuokraajalla.
Chatin jälkeen kurvailimme ajokilla kuukauden, joka oli talven kylmin. Minä ajoin kausiautolla töihin ja vaimo pystyi hoitamaan lapsilogistiikkaa arkisin omalla autollamme. Kuukauden tunnelmat voi kuvitella, kun miettii miltä tuntuu hakea eskarilainen kotiin 1- ja 3-vuotiaan kanssa 25 asteen pakkasessa autolla tai vaihtoehtoisesti pyöräkärryllä.
Auton palautus toimi yhtä sujuvasti kuin varaaminenkin. Lähetin palautusilmoituksen Kausiauton asiakaspalveluun, vastasin kymmenen minuutin päästä vuokraamon hepun puheluun ja sovimme noutoajan seuraavalle päivälle työpäivän jälkeen. Seuraavana päivänä auto lähti, haikeus jäi.
Kausiauton ainoa aataminomenan liikettä aiheuttava seikka löytyy hintalapusta. Halvimmillaan uuden auton penkille voi kivuta kuukaudeksi 569 eurolla. Se on ainakin lapsiperheessä melkoinen nippu euroja.
Täytyy kuitenkin sanoa, että en pidä hintaa suhteettoman kovana niin kauan kuin auton tarve on kuukausi tai kaksi vuodessa (eli se 0,2 autoa nykyisen lisäksi). Kahdessa kuukaudessa auto maksaisi noin 1200 euroa. Sillä ei ylläpidä omaa autoa läheskään ympäri vuoden. Kausiautosta ei myöskään olen minkäänlaista huolta vuokra-ajan ulkopuolella, eikä se kasvata kotitöiden määrää.
Ensi talvena on minun vuoroni kyydittää lasta kouluun kahden pikkusisaruksen tarjotessa rattoisaa matkaseuraa. Jos pakkanen äityy pitkäksi aikaa holotnaksi, on Kausiauton viettelykseen melko helppo suostua.
Ensin mietin, että jopas on hyvä juttu, että tälläisiä löytyy ja olinkin tähän niin kirjoittamassa. Sen jälkeen tuli ahaa elämys ja aloin miettimään, että saahan noita tuollaisia purkkiautoja halvemmallakin. Jos tarkoitus on ajaa vain muutamia kuukausia, etsii käsiinsä juuri katsastetun purkin. Maksaa siitä sen tonnin ja ajaa sillä muutaman kuukauden ja myy pois jolloin saa hieman rahaa takaisinkin 😉 Tosin, tuohon reiluun viiteensataan varmasti sisältyy jonkunlainen vakuutuskin, uskoisin? Korvaako se vain vuokraajalle sattuneet vahingot vai koko autossa matkustavan köörin?
Tuohon reiluun viiteensataan sisältyy kaikki muu paitsi polttoaine ja pissapojanneste. Myös kaskovakuutus. Ennakoitavat ja kiinteät kulut siis. 2000 km/kk saakka.
Olen ajanut, aika paljonkin, tuollaisella tonnin-kolmen autolla. Se on halpaa autoilua niin kauan kuin kaikki pelaa. Sitten kun jokin lasahtaa, niin voi olla hyvinkin kallista. Varsinkin, jos omien aikataulujen muuttumiselle joutuu laskemaan arvon. Perheellisenä ajattelen myös niin, että muutaman tonnin auto on turvattomampi kuin uusi ajopeli.
Asioissa on aina vähintään kaksi puolta, eikä yhtä oikeaa vastausta varmasti tähänkään pohdintaan ole olemassakaan.
Kiitos kommentista ja mukavaa kevään jatkoa, RvaJ!