Blogi siitä, miksi lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä!
6.00 on raja. Sitä ennen ei isommilla lapsilla ole asiaa perheheräämispetiin. Niinpä saattelen seniorijuniorin takaisin omaan sänkyynsä, kun hän herättää 5.50 kysyen: “Saako tulla viereen?” Nukku-Matin Vespassa on onneksi ollut bensa vähänä, eikä ukko ole päässyt esikoista karkuun. Poju nukahtaa uudelleen ja tekee kysymyksellään come backin vasta tuntia myöhemmin. “Nyt saa tulla!” Poju kömpii viereen. … Read more
Kodin ulko-ovella työpäivän jälkeen koetaan usein mielenkiintoinen tuokio – oven molemmin puolin aikuinen huokaisee: “Huh, nyt saa levähtää hetken!” Kello on varttia vaille Pikku Kakkonen. Ensiksi halataan ja kysellään kuulumisia. Sitten syödään. Vaimo on onneksi jaksanut ja ehtinyt laittaa ruuan valmiiksi. Lapsiperheessä nälän siirtäminen ei ole nopea projekti. Viimeiset astiat majoittuvat koneeseen puoli kuudelta. Jos … Read more
Raskausaika voi tunnetusti mennä erittäin monipuolisesti päin Turkua. Menneen puolen vuoden perusteella voin kuitenkin sanoa, että yksikin tapa riittää vääntämään perheen siltaan. Perheessämme on ollut lapsiaikaa rapiat viisi vuotta. Emme ole olleet kertaakaan henkisesti niin väsyneitä ja kaikissa sateenkaaren väreissä tympääntyneitä kuin nyt kolmatta odottaessamme. Vaimon jatkuva kipu on rieponut luonnollisesti hänen pinnaansa, mutta osuutensa … Read more
Ok, onhan lumi syystalvella mukava juttu. Mutta loska se vasta hauskaa onkin! Ainakin jos kysyy 2- ja 5-vuotiaalta. Kyseisten asiantuntijoiden käyttäytymistä tänään aamupäivällä tarkkailleena kokosin listan, mitä kaikkea mellevää sulava lumi mahdollistaakaan. Voi hyppiä lätäköissä. Syyskesällä metsään tehty käpylehmänavetta löytyy jälleen. Voi todeta, että “tämä vaatii kunnostusta.” Voi juosta lätäköissä. Metsästä löytyy jälleen keppejä. Kepeillä … Read more
Tenavat säkenöivät, kun pääsevät leipomaan. Minä ja leivonta taas sovitaan yhteen kuin kuutio ja palikkalaatikon pyöreä reikä. Mutta miksipä ei välillä lipsauttaisi epämukavuusalueelleen, jos tietää jälkikasvun nauttivan ja lopputuloksena voi olla hiilihydraatteja maukkaassa muodossa? Tämä resepti on siitä hyvä, että taikinaa ei tarvitse liimata pöytään, eikä toisaalta käsiäkään liisteröidä. Ja siitäkin hyvä, että jauhoja ei … Read more
Edellisessä postauksessa tunnustin, että motivaatio töihin paluun suhteen oli sukeltanut Maan syvimpään tunnettuun poukamaan. Tiistaina eli ensimmäisenä työpäivänä tunnelma alkoi kuitenkin kääntyä. Kävi niin kuin yleensä aina loman jälkeen. Mielen ummetus muuttui paremmin kulkevaksi fiilikseksi varmaankin kahdesta syystä. Töissä oli ihan kivaa. Mutta ennen kaikkea päivä kotona oli rullannut vaimon edellä kulkevan mahan kokoon ja … Read more
Olemme mööbleeranneet suhteellisen kovalla kädellä viime viikkoina. Lapset saivat omat huoneet. Työ-/vierashuone modattiin aikuisten makkariksi. Nurkassa hohtaa läppäri, jonka alla oleva pöytä on niin pieni, että mieleen tulee liian pitkään kantoon kaadettu tukkipuu. Iltanukutukset ovat takunneet varsinkin vaimon vuoroilla. Se muodostui suurimmaksi huonekalujumpan motiiviksi. Ajattelimme, että illat rauhoittuisivat, kun lapset saisivat nukahtaa omiin sänkyihinsä, omissa … Read more
Lapset katsovat maailmaa eri perspektiivistä kuin me aikuiset. Tiedossa on, mutta pakkaa aina välillä unohtumaan. Jonkin aikaa sitten sain asiasta hyvän muistutuksen, kun monenlaista ohjelmaa sisältäneen päivän jälkeen poika totesi viittä vaille nukahtamaisillaan: “Tiedätkö iskä, mikä oli tässä päivässä kaikkein parasta? No se, kun pysähdyimme sateessa katsomaan kerhosta kotiin tullessa kastematoja asvaltilla.” Eilinen ilta puhalsi … Read more
Kevät on vihdoin täällä! Siis sellainen kevät, että takapihalla tarkenee touhuta ilman hanskoja ja karvalakkia. Otimme lasten kanssa lämmenneestä säästä hyödyn irti nikkaroimalla pari linnunpönttöä kierrätysmateriaaleista. Tenavat olivat tohkeissaan. Ei liene yllätys. Tyttökin jaksoi keskittyä yllättävän hyvin lähes koko projektin ajan, varsinkin kun homma jakautui päiväunien molemmille puolille. Pönttö onkin soppeli värkättävä lasten kanssa tehtäväksi. … Read more
Poika vaati vaimon potilaaksi leikkiessään lääkäriä. Kuuntelin sivukorvalla keittiössä häärätessäni ja hykertelin. Vaimo onneksi kirjoitti tapahtumat muistiin hetimiten leikin päätyttyä! Äiti: Minulla on maha kipeänä. Poika: Tule istumaan tähän näin, kuuntelen stetoskoopilla…ei kuulu mitään. Istu tähän ja nosta toinen jalka sohvan käsinojalle, tutkin jalan. Ä: Mutta minulla on maha kipeänä, ei jalka. P: Joo, mutta … Read more