Sinä, yksivuotiaamme

Olet tahtova tyttö! Kahden isomman sisaruksen kanssa on pakkokin olla. Käytät ääntäsi arkailematta, kun haluat jotain tai koet jääväsi paitsioon. Sanoja ei vielä ole, mutta kimakka ja loppua kohti voimistuva ää-ä viestittää kyllä niin nälän kuin märän vaipan aiheuttaman epämukavan tunteen. Vaikka puhetta ei olekaan, ymmärrystä tuntuu olevan senkin edestä. Olemme siinä vaiheessa, jossa vanhempana … Read more

Ensimmäinen vauvavuosi vs. kolmas vauvavuosi

Laskeutuva rima Esikoisen tutti keitettiin päivittäin. Luit oikein: keitettiin. Keskimmäisen tutti keitettiin viikottain. Kuopuksen tutti – on keitetty. Esikoinen ei varmasti päässyt ryömimään villakoirien seassa. Kuopus on päässyt joskus ryömimään muuallakin. Esikoinen ei taatusti syönyt ruuan muruja pöydän alta. Kuopukselle keittiön lattia on synonyymi seisovalle pöydälle. Mitäs vaihetta raskaudessa eletään? Kun joku kysyi ensimmäistä lastamme … Read more

Sinä, kuusivuotiaamme

Ensimmäistä kertaa alan ymmärtää, mitä tarkoittaa, että lapsi on yhtä aikaa iso ja pieni. Osaat lukea pitkiäkin sanoja. Kirjoittaakin. Osaat laskea kymmenylityksiä. Värityksesi pysyvät tarkasti viivojen sisässä ja osaat piirtää jonkin päivän tapahtuman yllättävänkin yksityiskohtaisesti. Käyt eskarissa, jossa keksit yhdessä kaverisi A:n ja opettajan kanssa juonen itsenäisyyspäivänjuhlan näytelmään. Eskarista olet pyöräillyt joka päivä kotiin pari … Read more

Suomi 100 -tekoni: Maamme-laulu nukutusbiisinä

Suomi sata siellä, Suomi sata täällä. Suomi sata jopa jauhelihapaketin päällä! Suomi 100 -brändäys on mennyt överiksi. Paikoin mauttomaksikin. Tietenkin. Se ei tarkoita, etteikö huomenna olisi aihetta juhlaan. Suomi on hyvä maa. Katso vaikka tuota kuvaa. Satavuotiasta itsenäisyyttä kelpaa juhlia ja korostaa. Havahduin muutama viikko sitten miettimään, että mikä olisi sellainen Suomi 100 -teko, josta … Read more

Mitkä asiat kolmas lapsi on muuttanut?

Lapsi muuttaa kaiken -mantra tuli tutuksi, kun odotimme esikoistamme. Olikin melkoinen yllätys, kun vauvan kotiuttamisen jälkeen elämä tuntui useimmilla osa-alueillaan soljuvan entisissä uomissaan. Kuusi vuotta myöhemmin olen valmis allekirjoittamaan väitteen. Lapsi todellakin muuttaa kaiken. Aiheellinen jatkokysymys on kuitenkin, että monesko lapsi? Tässä katsaus asioihin, jotka kolmas lapsi on muuttanut. Vanhempia on vähemmän kuin lapsia Kuvittele, … Read more

Ensiaskeleet – millainen on hyvä ensikenkä?

Millaiset kengät ensimmäisiä haparoivia askeleitaan ottavalle? Kysymys nousi esiin, kun bloggasin kuopuksemme ensiaskelista ja mahdollisesta kävelemisen opettelun tukemisesta. Olemme toki vaimon kanssa opetelleet hyvien ensikenkien tunnusmerkit. Kahdesti. Edelliskerrastakin on pari vuotta. Pitikös sen pohjan olla mahdollisimman tukeva vai mahdollisimman löysä? Vai kenties mahdollisimman ohut? Myrkyllisten kaasujen hengittäminen tuhoaa aivosoluja. Syytänkin vaippahöyryjä siitä, että tieto on … Read more

Ensiaskeleet – pitääkö lasta opettaa kävelemään?

Viikko sitten puhelintani tilutti mainio video. Siinä kuopus työnsi ensimmäistä kertaa lasten jakkaraa pitkin eteiskäytävää. Määrätietoisesti kuin mummo potkuria parhailla talvikeleillä. Täytyy myöntää, että sydämessä läikähti. Pieni askel ihmiskunnalle, mutta melkoinen harppaus yksitoistakuukautiselle. Ja totta kai kehon läpi iski tunne, että juurihan tyttö oli haastattelussa konttaamisen opittuaan. Illalla hivutin samaa tuolia hienovaraisesti tytön viereen. Olisin … Read more

Lasten värittämä arki ei ole tylsää – neljä pientä esimerkkiä

Syötävän hyvä kaupungintalo Oulussa järjestettiin viikonloppuna Lumo-valofestivaali. Yksi tapahtuman taideteoksista oli kaupungintalon valaisu muuttuvilla valokuvioilla. Valaisu muuttui teemasta toiseen pala kerrallaan. Jossain vaiheessa talo alkoi näyttää piparkakkutalolta. Kaksi vanhinta lastamme sekä kummitenavamme saivat päähänsä syödä piparitalon. Voi sitä riemua, kun he ryntäilivät seinän vieressä “syömään” aina siihen kohtaan, johon syttyi uusi piparkakkutalon palanen. Lopuksi kaikki … Read more

Nolottaa niin että päätä kolottaa

En ole muistanutkaan, kuinka vahvoja tunteita nolous ja häpeä ovat. Tämän postauksen piti hehkuttaa esikoisen eskarissaan käsityöstämää hienoa peflettiä. Kävi vain niin, että isä ehti hukata laudeliinan oikeastaan jo ennen ensimmäistä käyttökertaa. Olen pitkin syksyä kertonut Isäkuukausien Facebookissa, kuinka minulta on unohtunut monenlaista liittyen esikoisen eskariin. Poitsi on esimerkiksi joutunut kävelemään kotiin hajamielisyyteni takia, kun … Read more

Isänpäivän tärkeimmät sanat: “En vaihtaisi sua koiraan!”

Eskarilainen haaveilee ajoittain koirasta. Niin myös hetki sitten, kun nukutin häntä tapojeni mukaan viereeni. “Iskä! Eskarissa puhuivat, että joillakin on sellaisia lainakoiria. Että koira tulee kotiin päiväksi tai viikoksi. Eikö sellainen olisi meillekin hyvä?” “Mukava idea. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että olen allerginen koirille”, vastasin. “Mutta sinähän voisit mennä johonkin muualle siksi aikaa, … Read more