Blogi siitä, miksi lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä!
Toissayönä tuli lunta tupaan. Ei ihan, mutta melkein, kun pihalle satoi lähes parikymmentä senttiä puuteritouhua. Eilen ja tänään onkin ulkoiltu siinä määrin, että poju totesi lunta pöllyttäessään ykskantaan: “Tästä tulee kaikkien aikojen paras talvi!” On aurattu Plaston rekalla. On läjätty lunta, johon voi kaatua pihapenkiltä. On laskettu mäkeä kiinteistöhuollon tekemistä lumikeoista. On vahvistettu lumilinnan seiniä … Read more
On jälleen se aika vuodesta, kun moni pilaa piparitaikinan laittamalla sitä uuniin. Täytyy myöntää, että niin kävi meillekin, kun nikkaroimme poitsin kanssa piparilinnan. Piparitalon rakentamisesta on tullut perinne, vaikka kaava on joka vuosi sama: leipomisvaiheessa manataan, paistovaiheessa noidutaan, kokoamisvaiheessa kirotaan ja lopuksi vannotaan, että vaimon täytyy vähintään lyödä, jos joskus edes puhun piparitalon rakentamisesta. No, … Read more
Olemme vaimon kanssa tehneet kolme ikimuistoista matkaa Oulun yliopistollisen sairaalan synnärille. Ensimmäisen vuonna -11, sitten -14 ja viimeisen vastikään tänä vuonna. Kaikki reissut ovat menneet niin hyvin kuin olosuhteet vain ovat mahdollistaneet. Suuri kiitos hyvin sujuneista synnytyksistä kuuluu luonnollisesti hoitohenkilökunnalle. Lääkärit tekevät osuutensa, mutta kätilöt tekevät kokonaisuuden! Päätimme kiittää näin joulun alla OYS:n kätilöitä. Leivoin … Read more
“Ei pysty tekemään oikein mitään, kun lapset eivät ole hoidossa!” Hirveä lause aikuisen miehen suusta kesälomaan liittyen kuultuna. Kuin jalankulkijan päälle loskat tahallaan räiskyttävä autoilija – ensin ketuttaa, mutta pian käy sääliksi. Olisi ollut syytä pitää hoitovapaata aikoinaan, osaisi todennäköisemmin viettää vapaa-aikaa, jossa lasten ja aikuisten odotukset ovat toisiaan tukevassa tasapainossa. Se, että osaa olla … Read more
Meitä on nyt viisi! Toinen tyttäremme ensiparkaisi iltapäivän viimeisten päivänsäteiden haparoidessa aurinkoisella länsitaivaalla. Joku on sanonut, että syntymä on kaunis. Näin näkevän mielestä varmaan myös avomurtuma on kaunis. Tai hakkuuaukio metsäkoneen jäljiltä. Hikinen, eritteinen ja tuskainenhan se syntymä on. Omien tuntemuksieni osalta myös pyörryttävä. Ehkä se on samalla lailla kaunista kuin rugbyjoukkueiden muodostama vääntelehtivä kasa … Read more
Kodin ulko-ovella työpäivän jälkeen koetaan usein mielenkiintoinen tuokio – oven molemmin puolin aikuinen huokaisee: “Huh, nyt saa levähtää hetken!” Kello on varttia vaille Pikku Kakkonen. Ensiksi halataan ja kysellään kuulumisia. Sitten syödään. Vaimo on onneksi jaksanut ja ehtinyt laittaa ruuan valmiiksi. Lapsiperheessä nälän siirtäminen ei ole nopea projekti. Viimeiset astiat majoittuvat koneeseen puoli kuudelta. Jos … Read more
Raskausaika voi tunnetusti mennä erittäin monipuolisesti päin Turkua. Menneen puolen vuoden perusteella voin kuitenkin sanoa, että yksikin tapa riittää vääntämään perheen siltaan. Perheessämme on ollut lapsiaikaa rapiat viisi vuotta. Emme ole olleet kertaakaan henkisesti niin väsyneitä ja kaikissa sateenkaaren väreissä tympääntyneitä kuin nyt kolmatta odottaessamme. Vaimon jatkuva kipu on rieponut luonnollisesti hänen pinnaansa, mutta osuutensa … Read more
Sinulle, hiljattain kaikki oikean käden sormesi ikäsi näyttämiseen työllistänyt poikamme. On – onneksi – paljon helpompi luetella asiat joista pidät, kuin asiat joista et pidä. Tykkäät leikkipuistoista, piirtämisestä, askartelemisesta, Legoista, Ryhmä Hausta, tanssimisesta, yhteisistä lukuhetkistä. Ja isovanhempien koiran “kouluttamisesta”. Et pidä häviämisestä, kiireestä, liian tiukoista kauluksista, etkä siitä, että vaadimme tuomaan ruokailuvälineet pois pöydästä. Kaupassa … Read more
Ok, onhan lumi syystalvella mukava juttu. Mutta loska se vasta hauskaa onkin! Ainakin jos kysyy 2- ja 5-vuotiaalta. Kyseisten asiantuntijoiden käyttäytymistä tänään aamupäivällä tarkkailleena kokosin listan, mitä kaikkea mellevää sulava lumi mahdollistaakaan. Voi hyppiä lätäköissä. Syyskesällä metsään tehty käpylehmänavetta löytyy jälleen. Voi todeta, että “tämä vaatii kunnostusta.” Voi juosta lätäköissä. Metsästä löytyy jälleen keppejä. Kepeillä … Read more
Tenavat säkenöivät, kun pääsevät leipomaan. Minä ja leivonta taas sovitaan yhteen kuin kuutio ja palikkalaatikon pyöreä reikä. Mutta miksipä ei välillä lipsauttaisi epämukavuusalueelleen, jos tietää jälkikasvun nauttivan ja lopputuloksena voi olla hiilihydraatteja maukkaassa muodossa? Tämä resepti on siitä hyvä, että taikinaa ei tarvitse liimata pöytään, eikä toisaalta käsiäkään liisteröidä. Ja siitäkin hyvä, että jauhoja ei … Read more