Retrospektiivi

Siitä on seitsemisen kuukautta, kun vedin työpaikan ulko-ovella kesäilmaa keuhkoihini ja annoin tilaa pienelle vapauden ja haikeuden muodostamalle tunnekombinaatiolle. Siitäkin on neljä kuukautta, kun vaimo veti kotimme ulko-ovella ilmaa keuhkoihinsa ja antoi tilaa tunnemiksaukselle, jossa haikeus oli varmasti yksi komponentti. Herran pieksut! Seitsemän kuukautta pois työelämästä ja neljä kuukautta lasten kanssa kotona. Miten aika voi … Read more

Kolme joulujuhlaa

Kun pikkujoulujen aiheuttamasta pöhötyksestä päästiin eroon, alkoi perheessämme joulujuhlien ketju. Vitjan vasempana laiturina oli pojan päiväkerhon joulujuhla, keskushyökkääjänä seurakunnan päiväkerhon puurojuhla ja oikeassa laidassa vaimon työpaikan kuusijuhla. Päiväkerhon juhla oli samalla lapsille suunnattu Kauneimmat joululaulut -tilaisuus. Kerholaiset esittivät aluksi Ollaan tähtiä toisillemme -laulun, jota varten kerhoissa oli myös leikattu ja askarreltu sormia uhmaten hienot tähdet … Read more

Kukosta se lähtee!

Edessä on hienoja viikkoja! Tytär on nimittäin nousemassa selvästi sanallisen ilmaisun portaiden ensiaskeleelle. Tähän saakka verbaalisesta työkalupakista on löytynyt oikeastaan vain pari sanaa ja nekin hänen omiaan. “Äijä” on äiti tai isä ja sopivassa valintatilanteessa (esim. laitetaanko nämä vai nämä housut) hän on tehostanut valintaansa toteamalla “tätä”. Toissapäivänä oltiin jälleen Idolla kylässä ruokailun jälkeen. Lueskeltiin … Read more

Sympaattinen kirje pukille

Kirjoitettiin poitsin kanssa pukille – ensimmäistä kertaa ikinä. Pari ensimmäistä lausetta on “pienen johdattelun tulosta”, mutta jahka kirje etenee ranskalaisiin viivoihin saakka, niin kirjoitin vain muistiin mitä poika toivoi. Myönnän olevani suorastaan ylpeä nelivuotiaastamme! Joulupukille 7.12.2015 Hei Joulupukki! Toivoisimme siskon ja isin kanssa, että pääsisit käymään meillä tänä jouluna.  Haluaisin seuraavat lahjat:– Kauko-ohjattava auto– Sähköhammasharja – … Read more

Kolme pientä kuulumista

Kauppakeskus Zeppelin järjesti tänään näyttävän ilotulituksen. Syystäkin. Laajat parkkipaikat pullistelivat päivällä, kun ihmisillä oli kiire päästä sijoittamaan veronpalautuksensa kai lähinnä Aasian teollisuutta tukemaan. Ilotulitus taisi olla ensimmäinen niin pojalle kuin tytölle. Koska satoi silkkaa vettä, katselimme shown autosta. Tyttö oli vähän ihmeissään, mutta poika innostui välähdyksistä, rätinästä ja jysähdyksistä oikein kunnolla. Vielä kotimatkallakin hän katseli … Read more

Viiden ällän vanhemmuutta

90-luvun loppupuolella olin siinä iässä, jolloin luulin, että lause “ei ylioppilaskirjoituksia, vaan elämää varten” on aforismi eikä vitsi. Samoihin aikoihin puhuttiin kovasti kuuden ällän ylioppilaista. Viime aikoina olen huomannut elämänkoulussa, että kohtalaiseen vanhemmutteen riittää vähemmän – viisi ällää on tarpeeksi. Muksujen kanssa touhutessa nuo viisi ällää ovat imperatiivit: leiki, luo, liiku, lue ja lähentele. Tietenkin … Read more

Siskonpelastusmitali

Olimme lähdössä ulos. Poika puki pitkälti itsenäisesti ja minä koitin pujotella tyttöä ulkovaatteisiin. Se on haastavaa, koska neiti haluaa pukea itse, mutta ei vielä osaa. Ja apu ei tietenkään kelpaa. Ne naiset, ne naiset… Poika sai ensiksi päälleen koko sadehaarniskan ja päästin hänet pihalle säntäilemään. Kuten usein ennenkin, niin tässä vaiheessa apu alkoi kelvata tytsyllekin … Read more

Päivä paloasemalla

Vuosi sitten osallistuimme paloturvallisuusviikon megahitiksi nousseeseen Päivä paloasemalla -tapahtumaan. Vauva taisi nukkua suurimman ajan kekkereistä, mutta esikoinen halusi tietää jokaisen paloauton tarvikkeen nimen, merkityksen ja vielä uudelleen nimen. Ja toki samat tiedot paloauton ohjaamon napeista ja namiskoista. Ja kaikesta muusta esillä olleesta. Taisi käydä niin, että paloaseman pihalla perheen molemmat miehet itkivät. Poika siksi, että … Read more

Marraskuisen arjen kuulumisia

Viikko sitten kaikki syksyn räntä tuntui satavan yhden päivän aikana koti-isän kauluksesta suoraan paljaaseen selkään. Kelkka osui jo aamusta kiveen ja kun osaaminen ei riittänyt korjausliikkeeseen, niin koko päivä kuljettiin väärään suuntaan. Kivi oli pojan järkähtämätön päätös olla lähtemättä kerhoon. En pakottanut, mutta väsyneensä suivaannuin pahoin, koska aamupäivän suunnitelmat menivät uusiksi. Ja kun alla oli … Read more

Miksi niin harva on koti-isä?

Koti-isäksi jäädessäni blogasin näin: “Jään siis hoitovapaalle, joka mielletään edelleen naisten jutuksi. Tai mielletään ja mielletään. Isyydestä puhutaan kyllä paljon, mutta käytäntö kertoo toista. Helsingin sanomien mukaan kotihoidontuen saajista vain kuusi sadasta on miehiä.” Teema nousi Ilta-Sanomat -hässäkän myötä esiin ja päätin tehdä poikkeuksen eli vaivata päätäni ja blogin lukijoita yhteiskunnallisella kysymyksellä. Siispä suoraan ytimeen … Read more