Vaimolla on askartelukaappi. Tai paremminkin askarteluosio yhdessä kaapissa. Yhtäkaikki, minä en osaa käyttää niitä hyllyjä. En vaimoni, enkä varsinkaan omasta mielestäni. Jos etsin sieltä tekosilmiä, niin sen jälkeen kimalteet, korttipohjat, tyynytarrat, kivat nauhat ja haaraniitit ovat väärissä paikoissa. Plus, että en mitä luultavammin löydä niitä tekosilmiä.
Askartelimme siis lasten kanssa toukat materiaaleista, jotka löytyivät “kodin varaosalaatikosta”. Toukan kroppa tosin leikattiin esiin tyhjistä kananmunakennoista. “Kodin varaosalaatikko” ei sisällä tyhjiä kananmunakennoja. Mutta se sisältää nauloja, ruuveja, nippusiteitä, kutistesukkia, muttereita, koukkuja, prikkoja, vaimennustyynyjä…
Toukista tuli ehkä hieman rouheat, mutta kumpikin isommista lapsista mainitsi iltatoimien yhteydessä niiden tekemisen päivän parhaana juttuna. Se se vasta isän mielestä rouheaa onkin!