* Valitan illalla viikon jatkunutta selkäkipua pojalle. Hän toteaa lohduttaen: “Katsotaanpa, jos se menisi aamuun mennessä ohi!” Ei tarvitse kahdesti veikata mistä on lauseen oppinut.
* Ruokana hampurilaisia, joita syödään meillä aika usein lapsiseurassa kahvisuodatinpussista. Poika on järsinyt oman purilaisensa pussin reunoja myöten ja pyytää: “Voisitko riisua tätä lisää?”
* Kerään pojalle syömistä noutopöydästä, jossa on sentinpaksuisiksi leikattuja voisiivuja, joihin kukaan ei ole vielä upottanut voiveistä. Poika tuumaa: “Voisin ottaa tuollaisen paksun juustosiivun.”
* Lasten serkkutyttö on lomaillut kolme päivää luonamme. Kotiinlähdön jälkeen pojalla on illalla hirmuinen ikävä. Vaimo yrittää lohduttaa ja käy asiasta lyhyen, mutta kauniin keskustelun kysymällä, että missä se ikävä tuntuu. “Sydämessä!”. Miltä se tuntuu? “Se painaa siellä!”
* “Papan traktoreissa on hyvänhajuinen pakokaasu, hyvänlainen hyrinä ja hyviä laitteita!”
* Patistelen poikaa syömään puuronsa loppuun. Juniori vastaa: “Tämä on jo hyvällä lopulla!”
* Ajellaan pojan kanssa liikennevaloihin ja aprikoin, että mikähän kaista pitäisi ottaa. Vastaus tulee takapenkiltä samantien: “Ota laajakaista!”
* Seniorijuniori pohtii ihmisen anatomiaa automatkalla: “Ihmisellä olisi hyvä olla kolme kättä. Yhdellä voisi nostaa tutuille kättä pyöräillessä niin, ettei tarvitsisi irrottaa käsiä ohjaustangosta!”
* Poika juoksee puheissaan lujaa: “Jos isi ei saa siskoa kiinni, niin minä saan. Minulla on niin hyvä juoksu, että jalat käy ihan pyllyyn kun juoksen!”
* Tyttö nuolee mökillä “likaista” terassin kaidetta. Äiti toteaa: “Älä nuole sitä likaista kaidetta.” Tyttö vastaa: “Sanos muuta!”
* Tytsy on repinyt Lego-ukoilta jalat irti. Vaimo ehdottaa, että laitettaisiinko ukkeleille housut takaisin. Tyttö on erimieltä: “Ei, nyt on kuuma päivä!”
Postaussarjan edellinen osa löytyy täältä.