Vuosi 2014. Automatkoille tarvitaan rauhoittavia joko aikuisille tai lapselle. Ostamme esikoiselle tabletin. Syötän Android-laitteeseen oman Google-tunnukseni, lataan pari peliä ja tallennan muistikortille nipun lastenohjelmia sekä perheen valokuvia.
Automatkat rauhoittuvat. Esikoinen oppii nopeasti tabletin käytön niin hyvin, että yrittää kotona vaihtaa TV-kanavaa pyyhkäisemällä ruutua isoelkeisesti laidasta toiseen. Kaikki on hyvin.
Vuosi 2019. Esikoinen on ehtinyt seitsemän vuoden ikään. Ja saanut pari pikkusiskoa. Kaikki kolme istuvat sohvalla. Vanhin pelaa mainiota Hill Climb Racingia. Yhtäkkiä sohvalta kantautuu korviini äänimaailma, joka ei voi kuulua kuin jollekin taistelupelille.
Singahdan sohvalle ketterästi kuin virtahepo ja totean, että yhdessäkin pelaamamme Hill Climb Racingin välimainos mainostaa K12-peliä. Grafiikka ei ole julmaa, eikä mainoksen sisältö muutenkaan. Mutta minä herään – olen mokannut.
Virhe on jo tämän postauksen neljännessä lauseessa. Käytin tabletin määrittelyyn omaa Google-tunnustani. Hieman katkerasti muistan vielä, kuinka perustelin asiaa itselleni: tabletti pidetään offline-tilassa, jolloin mainoksia ei tule, ostoksia ei voi tehdä, eikä työpöydällä vaanivaa Youtubea vahingossakaan voi käyttää…
Kuten tiedämme, aika rientää. Jossain vaiheessa hellyin lataamaan tabiin Lasten areenan. Samalla päättyi tabletin offline-elämä.
Verkossa uidessaan tablettiin toki piippaavat minun sähköpostini ja sillä voi käyttää esimerkiksi Play-kauppaa. Nämä olivat kuitenkin varjopuolia, jotka eivät aiheuttaneet välitöntä tabletin uudelleenasennustarvetta. Asia pysyi pitkään to-dolla, mutta taistelupelin mainos nosti uudelleenasennuksen tehtävälistan piikkipaikalle.
Homma ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Tabletista katoavat sinne ostetut pelit ja pelien tallennukset.
Kun esitin asian ensimmäisen kerran esikoiselle, hän purskahti itkuun: “Olen rakentanut Mine-maailmaa eskarista saakka. Ei sitä voi poistaa!”
Ymmärrän lapseni hädän. Sovimme, että mietitään vaihtoehtoja.
Päädyimme loppujen lopuksi ostamaan kolmannen tabletin. Ja jättämään alkuperäisen “ongelmalaitteen” joksikin aikaa vielä minun tunnukselleni.
Uusi tabi on lapsen omalla tunnuksella. Hommasin siihen pari tärkeintä peliä. Muiden osalta sovimme, että katsotaan kuinka iso ikävä sisältöjä oikeasti tulee, jos niitä ei uudesta tabletista löydy. Varsinainen ongelmatapaus pääsee siis uudelleenasennukseen vasta muutaman viikon päästä.
Kolmannen tabletin hommaaminen olisi ollut muutoinkin vain ajan kysymys, sillä aikuiset ovat jälleen kaivanneet automatkoille rauhoittavia. Tai edes kuulosuojaimia.
Ps. Tuntuu, että lapsen omalla tunnuksella (ja todellisella syntymäajalla) käyttöönotettuun tablettiin tulee huomattavasti vähämmän mainoksia kuin aikuisen tunnuksella käytettävälle tabille. Ja Google Family linkillä on kätevä valvoa asennuksia ja ostoksia – aivan kuten kerroin, kun lapsi sai oman puhelimensa.
Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä Isäkuukausien digi-pohdinnoista:
Huhhei, me opittiin myös kantapään kautta, mieheni sähköpostilla oltiin kirjauduttu tablettiin.
3-vuotias selaili tabletilla Google Kuvat -sovelluksella kuvia ulkomaanreissustamme. Yhtäkkiä puhelimeeni kilahti sähköposti, että mieheni on jakanut kanssani kuvan Google kuvissa. Se oli minun ja ystäväni mutakylpybikinikuva. Nappasin tabletin lapseltani ja näin kauhukseni pitkän listan yhteystietoja, joille tämä kuva oli jaettu! Miehen vanhemmille, kavereille, entisille opiskelutovereille… Ja onneksi minullekin. Poistimme kuvan äkkiä sovelluksesta mutta esikatselukuva taisi silti näkyä kaikille sähköpostissa. Olin kauhean kiusaantunut tapauksesta 🙈😬 Pitäisi olla koko ajan vieressä katsomassa, parilla hipaisulla voi saada vaikka mitä aikaan!
Huhhei, todellakin! Voin vain kuvitella tunnekirjon ja sen äkkiä nyt -fiiliksen tuossa tilanteessa. Kiitos, kun jaoit kokemuksen!
Ja tuo on kyllä niin totta – pari hipaisua riittää vaikka ja mihin! Aikaa menee vain pari sekuntia.
Meille ei vielä ole käynyt oikein mitään, mutta sitä odottelen kovasti! Nyt kun esikoinen sai vajaa vuosi sitten puhelimen, teimme hänelle oman Googletilin ja seuraamme käyttöä FamilyLinkin kautta. Youtubessa on paljon huonoa, mutta myös hyvää matskua ja kun emme valehdelleet lapsen ikää, niin hänhän ei pääse youtubeen ollenkaan (tosin selaimen kautta käytettynä, sen kai voi kiertää). Toisinaan se harmittaa, ettei Youtube ole nyt ollenkaan käytössä.
Se mikä taas aiheuttaa ongelman on, että meidän telkkarissa on Youtube ja sitä pääsee kyllä katsomaan ja me vanhemmat ei kuitenkaan olla aina vahtimassa mitä sieltä näytetään, esim. silloin kun poika on yksin kotona.
“Meille ei vielä ole käynyt oikein mitään, mutta sitä odottelen kovasti!”
Sopiva asenne 🙂 Tosin, onhan teillä aika fiksusti asia hoidossa, että voitte joutua odottamaan pitkäänkin.
Youtube on kyllä erittäin ristiriitainen juttu. Siinä on ihan älyttömästi hyvää, mutta sitten on niin pahaa skeidaa, että ikävä kyllä se painaa ainakin meillä huomattavasti enemmän vaakakupissa. Ja lisäksi Youtuben ongelma on sen arvaamattomuus – ihan kivan Pipsa possun jälkeen voi arpoutua näytettäväksi ei yhtään kiva väännös Pipsa possusta…
Mutta Youtubesta puheenollen: huomasitko, että Youtube kids aukesi eilen tai toissapäivänä Suomessa? Sen pitäisi korjata paljon palvelun ongelmista! En ole vielä ehtinyt tutustumaan, mutta todolla on. On siellä tosin aika paljon muutakin…
:D:D Se on hyvä asennoitua jo tässä vaiheessa odottavasti – ei sitten ehkä pääse niin pahasti yllättämään 😉 Youtube Kids otetiin joo käyttöön nyt. Myönnän, en ole juurikaan käynyt läpi sisältöä tai selannut sitä muutenkaan, mutta lapsi ainakin on tyytyväinen kun voi katsoa juurikin Pipsa-possua ja näyttää TiTi-Nallea siskolleen 🙂
Kiitos, että palasit kommentoimaan uusia käänteitä!
Ei kai sitä YT-kidsin sisältöä pitäisi joutua käymään kovin tarkasti läpi. Muuten koko palvelulta putoaa pohja pois. Tai ainakin Lasten areenan mahtavuus on siinä, että voi luottaa, että sieltä tulee VAIN lapsille sopivaa. Tietysti pitää olla hereillä, jos lapsi kokee jonkin pelottavana/uhkaavana/tms, mutta lähtökohtaisesti ruutuun ei lävähdä “aikuisten asioita”.
Mukava kuulla, että Kidsistä teillä tuollaiset kokemukset. Ehkäpä se meilläkin pitää asentaa tässä joku päivä. Todolla on tosin edelleen tunkua (ylläri!).
pst. sen minemaailman voi viedä muistikortille, pilveen tms. ja avata toisella laitteella – sitä ei tarvitse menettää.
Meillä myös lapsilla omat tilit ja googlelta mine yms. ostetut lisätty koko perheenkirjastoon jolloin välttyy uudelta ostolta joka laitteeseen…
Loistavaa! Lasteni puolesta iso hali sinulle. Omasta puolestani jättimäinen hali sinulle. Todella tervetullut tieto!
Tuo yhdellä ostoksella useampaan laitteeseen saaminen on meilläkin käytössä. Oli aikanaan positiivinen havainto, että asia toimii noin!