Blogi siitä, miksi lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä!
Suomi sata siellä, Suomi sata täällä. Suomi sata jopa jauhelihapaketin päällä! Suomi 100 -brändäys on mennyt överiksi. Paikoin mauttomaksikin. Tietenkin. Se ei tarkoita, etteikö huomenna olisi aihetta juhlaan. Suomi on hyvä maa. Katso vaikka tuota kuvaa. Satavuotiasta itsenäisyyttä kelpaa juhlia ja korostaa. Havahduin muutama viikko sitten miettimään, että mikä olisi sellainen Suomi 100 -teko, josta … Read more
Lapsi muuttaa kaiken -mantra tuli tutuksi, kun odotimme esikoistamme. Olikin melkoinen yllätys, kun vauvan kotiuttamisen jälkeen elämä tuntui useimmilla osa-alueillaan soljuvan entisissä uomissaan. Kuusi vuotta myöhemmin olen valmis allekirjoittamaan väitteen. Lapsi todellakin muuttaa kaiken. Aiheellinen jatkokysymys on kuitenkin, että monesko lapsi? Tässä katsaus asioihin, jotka kolmas lapsi on muuttanut. Vanhempia on vähemmän kuin lapsia Kuvittele, … Read more
Beatles-Legot Maailmassa on muutamia totuuksia, joita ei pidä ehdollistaa. Kuten se, että vesi koostuu hapesta ja vedystä. Tai se, että sateenkaari muodostuu valon taittuessa vesipisaroista. Tai se, että Legot ovat aina hyvä lahja. Legoja on nykyään (liian) monenlaisia. Jos haluaa yllättää sekä leikki-ikäisen että tämän vanhemmat, kannatta lahjapaperiin kiepauttaa Legon Beatles-sarja Yellow submarine. Nimensä mukaisesti … Read more
Millaiset kengät ensimmäisiä haparoivia askeleitaan ottavalle? Kysymys nousi esiin, kun bloggasin kuopuksemme ensiaskelista ja mahdollisesta kävelemisen opettelun tukemisesta. Olemme toki vaimon kanssa opetelleet hyvien ensikenkien tunnusmerkit. Kahdesti. Edelliskerrastakin on pari vuotta. Pitikös sen pohjan olla mahdollisimman tukeva vai mahdollisimman löysä? Vai kenties mahdollisimman ohut? Myrkyllisten kaasujen hengittäminen tuhoaa aivosoluja. Syytänkin vaippahöyryjä siitä, että tieto on … Read more
Viikko sitten puhelintani tilutti mainio video. Siinä kuopus työnsi ensimmäistä kertaa lasten jakkaraa pitkin eteiskäytävää. Määrätietoisesti kuin mummo potkuria parhailla talvikeleillä. Täytyy myöntää, että sydämessä läikähti. Pieni askel ihmiskunnalle, mutta melkoinen harppaus yksitoistakuukautiselle. Ja totta kai kehon läpi iski tunne, että juurihan tyttö oli haastattelussa konttaamisen opittuaan. Illalla hivutin samaa tuolia hienovaraisesti tytön viereen. Olisin … Read more
Syötävän hyvä kaupungintalo Oulussa järjestettiin viikonloppuna Lumo-valofestivaali. Yksi tapahtuman taideteoksista oli kaupungintalon valaisu muuttuvilla valokuvioilla. Valaisu muuttui teemasta toiseen pala kerrallaan. Jossain vaiheessa talo alkoi näyttää piparkakkutalolta. Kaksi vanhinta lastamme sekä kummitenavamme saivat päähänsä syödä piparitalon. Voi sitä riemua, kun he ryntäilivät seinän vieressä “syömään” aina siihen kohtaan, johon syttyi uusi piparkakkutalon palanen. Lopuksi kaikki … Read more
En ole muistanutkaan, kuinka vahvoja tunteita nolous ja häpeä ovat. Tämän postauksen piti hehkuttaa esikoisen eskarissaan käsityöstämää hienoa peflettiä. Kävi vain niin, että isä ehti hukata laudeliinan oikeastaan jo ennen ensimmäistä käyttökertaa. Olen pitkin syksyä kertonut Isäkuukausien Facebookissa, kuinka minulta on unohtunut monenlaista liittyen esikoisen eskariin. Poitsi on esimerkiksi joutunut kävelemään kotiin hajamielisyyteni takia, kun … Read more
Eskarilainen haaveilee ajoittain koirasta. Niin myös hetki sitten, kun nukutin häntä tapojeni mukaan viereeni. “Iskä! Eskarissa puhuivat, että joillakin on sellaisia lainakoiria. Että koira tulee kotiin päiväksi tai viikoksi. Eikö sellainen olisi meillekin hyvä?” “Mukava idea. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että olen allerginen koirille”, vastasin. “Mutta sinähän voisit mennä johonkin muualle siksi aikaa, … Read more
Vanhemmuudessa tunteet syöksyvät Himalajalta Mariaanien hautaan seitsemässä sekunnissa. Esimerkiksi näin: Vein keskimmäisen kerhoonsa. Menomatkalla juttelimme. Tunnelma oli hyvä. Viheltelin mielessäni myös siksi, että nyt syksyllä kerhoilu on sujunut hyvin. Toisin oli vielä keväällä, jolloin lasta ujostutti ja jännitti liikaa. Kerhon pihalla tein virheen. Jäin suustani kiinni kerho-ohjaajien kanssa. Viisitoista sekuntia riitti – lapsi vilkaisi taakseen. … Read more
Veräppä. Takaloosteri. Hames. Koria. Alahappäin. Ylähäppäin. Etelä-Pohjanmaa on kuin Savo. Alkuasukkaiden kieltä on mukava kuulostella. Ainakin, jos murredosettia ei tarvitse avata kuin muutaman kuukauden välein. Olimme toissa viikonloppuna lakeuksilla ja kielellistä ihmeteltävää riitti jälleen. Tällä kertaa murteen edelle ponnisti kuitenkin esikoisemme. Hän ilmoitti sunnuntaina viisivuotiaan itsevarmuudella: “Nyt minä sitten osaan lukea!” En voinut olla eri … Read more